Tiedän että tämä johtuu detoxista, mutta kuitenkin , mulla on ruma olo ollut tänään. En ole värjännyt juurikasvua kuukausiin eli mulla on monta senttiä tummaa tyviasvua. Välillä tuntuu että näyttä tämäkin vaan likaiselta puhtaan vaaleeseen verrattuna. Toisaalta haluan luonnollisen vaalean sävyn. Eli annan kasvaa kunnes joko liukuvärjään nämä tai sitten laitan vaan päälle vaaleita raitoja.. Mutta tänään tuntuu että tekis mieli vaan tunkee vettperoxidi päähän. En silti tee sitä. Aina oon sortunut. :D
En ole meikkaillut sen kummemmin ihoa koska haluan sen eheytyvän niin ettei tarvitse ollenkaan enää mitään pohjia. Kaulaan ja otsaan on tullut nyppylöitä jotka kyllä johtuu puhdistautumisesta, mutta siltikin harmittaa. Jokainen finninaamat tietää tunteen.
Mulla ei ole myöskään ripsienpidennyksiä koska olen kasvattanut omat ripset, ne ovatkin ainut ylpeyden aihe tällä hetkellä, pitkät omat ripset. Jee! Mutta tuntuu että on kauheet tihrusilmät kun ei ole ripsiä. Nekin tekis mieli laittaa mutta ne ketkä minä näen kauniina, eivät käytä tekoripsiä.
En tiiä mikä vamma päivä mulla on. Ehkä se että jotkut niin rankasti arvostelee mua ja otan itseeni sen. En haukkumisen sisältöä, vaan sen, että aiheutan ärsyyntyneisyyttä joissain..Harmittaa että en voi miellyttää kaikkia, en sitten millään. Olen aina ollut miellyttää tyyppi. En tosin enää, olen alkanut rakastamaan itseäni enemmän kuin elämääni kuulumattomia ihmisiä.
Voi että, katsokaa tätä naamaa, tätäkö sä haluat nähdä? Miksi edes yrittää olla kaunis kun tämä on sitä itseään. Ruma ja ärsyttävä akka. Housuissa ripulikakka. Oon niin älyttömän hauskakin itseni mielestä. Kukaan ei vaan tajua. Öhhöhöhö.
Ei vaan, mulla on oikeesti ihan hyvä mieli muuten. Tuntee miten olo on keventynyt ja mieli myös. Veemäisistä ihmisistä huolimatta olo onseesteinen. Kun tietää itse miten asiat on ja pystyy hallitsemaan elämäänsä täysin, se on kaiken a ja o.
Vaikka olis syytä oikaista joitain levitettyjä valheita, näen tämän ennemmin niin että olen tilanteen herra. En lähde samalle linjalle, koska haluan pitää positiivisen flown.
On tärkeää muistaa rakastaa niin paljon itseään, että täyttyy rakkauden tunteesta ja osaa nähdä katkerat ihmiset sairaina. Rakkauden voimaa ei voita mikään viha, kateus, mustasukkaisuus, katkeruus.. On hyvä olla rakastavan oman itsensä ja itselle tärkeiden ihmisten kanssa ja tietää missä mennään oikeasti.
Kai tätä voisi jonkunlaiseksi heräämiseseksi sanoa. Olen oppinut nauttimaan omista ideoista,omasta lapsesta, omista harrastuksista ja luovasta hulluudesta. Nauttimaan siitä että mulla on perse, mulla on vähän hassun näköiset kasvot, ei klassisen kauniit mutta söpöt ja hyvin ilmeikkäät. Jos yritän näyttää seksikkäältä kohtalokkaalla katseella olen ennemmin vain hassun näköinen. Voivoivoi...mutta hyvä että näyttää edes joltain. Olisihan se kauheeta jos olisin kopio maailman kauneimmasta naisesta, ei se ois persoonallista. :)
Opi sinäkin rakastamaan itseäsi, se on kaikista tärkeitä. Todellakin saa mennä stadikalle pikku bikineissä vaikka et olisikaan fitness. Saa olla jenkkikset. Saa olla mahaa. Jos et kestä niitä tee asialle jotain. Jos oma aikaansaamattomuus ahdistaa, muuta se. Voin sanoa että ihan oikeesti, kyllä se masentuneisuus on usein sitä että pää ei kestä liikaa asioita, mutta siihen ei auta kun oman toimintansa muutaminen. Vaikka psykiatrit hyysääkin kaikkia surumieliä, niin mä itse tiedän että tekemällä muutoksia epäkohtiin ei auta kukaan muu kuin sinä itse. Itserakkausen puute ajaa masikseen.
Kaikilla on oikeus tuntea olonsa hyväksi oli minkä näköinen tahansa, tai minkä luonteinen. Tee mistä nautit ja älä anna kenenkään polkea alas. Ne ketkä polkee alas on asenne ongelmaisia. Suvaitsemattomia pikkuisieluja. Sisäinen säteily korjaa paljon virheitä. Iloinen ihminen on aina kaunis.
Toivotan siis hyvää itserakkautta ja aina positiivista mieltä vaikka tuleekin rumuuspäiviä. <3
Terkuin. Kirsu kipparikalle
